Pikkulaukun ristipistot

 

Pikkulaukkuun ei ihan mahdu tabletti,
mutta muuten siitä tuli oikein käyttökelpoinen.

Lintuaiheinen kirjonta on ensimmäisiä koskaan tekemiäni ristipistoja. Aloitin sen noin 28 vuotta sitten, jolloin muistaakseni tein ristipistoja muutamiin joulukortteihin. Jostain syystä työ jäi kesken enkä kuitenkaan ole raaskinut luopua siitä. Sattumalta vuosia sitten opettajan lahjoituskokoelmissa oli aivan samaa keltaista muliinilankaa kuin työni taivaassa, joten pieni ajatus työn tulevaisuudesta jäi jonnekin käsityösuunnitelmiini muhimaan.

Lomamatkan lähestyessä totesin tarvitsevani pienen laukun, johon mahtuisivat passi, aurinkolasit, rahapussi ja hengityssuojain. Päätin tehdä ristipiston valmiiksi ja ommella sen laukkuun, mutta mihin ja miten? Väreihin sopiva kangas löytyi ystävän lahjoituksista. Tilkku on afrikkalainen.

Aloitin minulle tyypillisellä tavalla: kokosin muliinilangoista mahdollisten värien keon ja poistin yksi kerrallaan ne, joita en halunnutkaan. Jotta saisin ristipistotilkut laukun molemmille puolille, leikkasin työn pahemmin harkitsematta kahtia. Nyt piti vain täydentää keskeneräiset alueet ja ottaa huomioon saumanvara.

Täytin puuttuvat kohdat ja lisäsin
hieman korkeutta saumavarojen takia.

Valmiit tilkut. Pienempään lisäsin toisen puun.
Aputikkasin ja tuin risareunat.

Kuvassa näkyy sivuvetoketjun paikka tukikankaineen.

Jälkikäteen mietin, että viininpunaisen taustakankaan olisin voinut valita toisin. Aluslakanan sivusta irrotettu pala tuntui vain niin hyvän väriseltä. 

Laukun vuoriksi laitoin siskon siniseksi värjäämää lakanakangasta, josta värin alta vähän kuultaa kukkia.

Valmis laukku takaa. Tässä näkyvät päällyskankaan ongelmat.

Ainoa investointi tässä työssä oli kaksi avainrengasta, 1 euro.

Joulukortit 2021

Tänä jouluna en ehtinyt tehdä itse kuin 4 korttia. Yhden kortin tekemiseen kun menee noin päivä suunnitteluineen ja viimeistelyineen.

Ensin täytyy etsiä malli esimerkiksi Pinterestin kautta. Minulla alkaa olla siellä massiivinen kirjasto mm. ristipistoja. Malli täytyy siirtää paperille ja sovittaa tilaan, johon aion sen ommella. Juuri koskaan kuva ei sovi sellaisenaan. Ikkunan pyöreä muoto on mallin suunnittelun näkökulmasta vaikeampi kuin suorakulmainen. Värit täytyy suunnitella sen mukaan, mitä kaapista löytyy.

Luonnos

Valmis ristipisto

Ristipisto tulisi sijoittaa kankaalle siten, että se on sekä kankaan keskellä että kortin ikkunan keskellä. Laskemista on paljon. Lyijykynän jälkeä on vaikea saada pois, mutta muuten piirtäminen auttaa paljon. Alla olevassa kuvassa pöllö sijoittui ylälaitaan, joten ompelin sen alle oksan, lehtiä ja pienen sydämen.

Ristipiston valmistuttua kuva sijoitetaan tukevalle taustapaperille oikeaan kohtaan ompelemalla se ylänurkista muutamalla pistolla. Solmut eivät näy, kun kuva on kiinnitetty korttiin. Ompeleet voi tehdä tähdeksi, jolloin jälki on siisti. Alla olevassa kuusikortissa kuva sijoittui liian alas. Ompelemani helmet eivät kuvassa oikein erotu.

Tämän jälkeen ristipisto taustoineen liimataan reunoista kiinni korttiin. Tahrimista kannattaa välttää ja kortti kannattaa laittaa liimauksen jälkeen painon alle, kunnes se on kuivunut.

Täydellinen sijoitus

Joulukortit

Tänä vuonna joulukortit meinasivat jäädä tekemättä, kun posti meni lakkoon eikä ollut varmuutta, ehtisivätkö toivotukset perille ajoissa. Aloitin hitaasti ristipistoista ja lopetin erittäin nopeasti valmistuneisiin, mutta täysin yksilöllisiin sydämiin. Tässä muutamia kuvia:

Ristipistokortit

Joka joulu täytyy kehitellä uusia ideoita. Jouluna 2017 keksin kyllä niin työläät joulukortit, että olisi kannattanut aloittaa heinäkuussa. Törmäsin nimittäin kirjastossa Anniina Walliuksen kirjaan Anniinan iloiset ristipistot. Ihana kirja ja siitä se lähti. Vietin lisäksi Pinterestissa tuntikausia ja ensi vuotta varten on kerättynä melkoinen ideapankki. Yhden ristipiston tekemiseen meni minulta noin yksi päivä. En ole aloittelija.

Inspiraation lähde

Tonttu ja kisu kummipojalle

Lumiukko ihanalle siskolleni

Kukka rakkaalle ystävälleni
Huomaa helmikirjonta kukan keskellä.

Kuusi kivalle tyttären perheelle
(idea muokattuna Pinterestistä)

Laitoin kankaan taakse hieman liimaa, jotta kuva pysyisi paikallaan. Ompelin satiininauhan (kaksi tikkiä rinnakkain) kuvan ympärille. Kadun sitä, että käytin pieniä kiinnitystarroja tonttukortissa.

Ikuisuusprojekti: Ristipisto, osa II

Ristipisto valmistui pikku hiljaa syksyn myötä erilaisten astman pahenemisvaiheiden aikana. Sain valmiiksi verhoillun tuolin jouluksi vihdoin kotiin.

Vaiheita

Reunuksen parsiminen

En ymmärtänyt 22 vuotta sitten, että kangas kutistuu ompeleiden myötä. Verhoilija Saida Korkan kanssa teimme reunaan uudet rajaukset, noin 1,5 cm lisää ristipistoa.

Jouduin miettimään valitessani jäljellä olevista langoista sopivat. Muutamia värejä ei enää ollut jäljellä. Langathan ovat kolmen sukupolven jämälankoja: isän äidin, oman äitini, sisareni ja minun.

Reunuksen värien pohdintaa.

Kaulus alkuvaiheessa

Päätin tehdä istuimen kauluksen erillisenä kappaleena. Saida mittasi koon tarkasti. Ristipistoa piti tehdä kaksi 90 cm pitkää kaitaletta, leveys 10 cm. Kun kaitaleet olivat valmiit, tein vielä ompeluvaraa toiseen reunaan muutaman kerroksen.

Valmiit kauluspalat

Verhoiluvaihe

Verhoilutin tuolin Saidan Verhoomo & Vintagessa. 

Päällisestä tuli juuri oikean kokoinen. Kuvassa verhoilija Saida Korkka.

 

Valmis tuoli

Lisätty reunus erottuu, mutta ei mielestäni haittaa.

Kaulus istuu hyvin. Mitoitus osui oikein.

Täytyy sanoa, että 50-luvun tuoli näyttää nyt hienolta. Ikuisuusprojektikin voi joskus valmistua.

Ikuisuusprojekti: ristipisto, osa I

Ikuisuusprojektini liittyy työstressin purkamiseen. Olen tehnyt tätä ristipistoa jo lähes 20 vuotta, mutta aika ajoin se liikahtaa valmiiseen suuntaan. Syöpädiagnoosia ja leikkausta odotellessani neljäs "ikkuna" tuli valmiiksi.

Muliinilangat ovat suurimmaksi osaksi 50-luvulta, omalta mummoltani, ja tuoli, johon tämän pitäisi päätyä, on myös 50-luvulta. Ristipistoa kolmisäikeisellä langalla siis tämä on, jos ei joku tunnista. Ja jos joku tuntee Kaffe Fassett -taiteilijan, niin muinoin sain häneltä tähän innoituksen. Malli on ihan oma ja kehittyy tehdessä.

Aika monta pientä muliinilankatussukkaa tähän sai kulumaan. Mummo tai äiti ovat viisaasti laittaneet kanttinauhalla langat kiinni, etteivät mene ihan sekaisin. Iän huomaa siitä, että uusi lanka on kovempaa. Tosin hikisissä vaihdevuosikäsissäni kaikki pehmenee ja menee nuhruiseksi.

Ristipiston ompelu on erityisen meditatiivista. Jos hetkeksikin huomio herpaantuu, joutuu purkamaan. Pari virhettä on syntynyt, kun olen liian pimeässä ommellut, mutta tuskin muut niitä löytävät. Erityisesti musta lanka on haastava.

Vielä pikku vinkki: siristä silmiä ja katso kauempaa. Kuva muuttuu hieman kolmiulotteiseksi ja idea tulee paremmin esille.

Seuraava vaihe on siistiä reunat symmetrisiksi ja keksiä, miten päällinen oikeasti liitettäisiin tuoliin. En ollut ottanut huomioon kutistumista, jonka ristipisto aiheuttaa. En myöskään ollut lisännyt  jakkaran paksuun reunaan milliäkään varaa. Nimittäin kankaan alle tuleva pehmuste tai täyte vie myös oman tilansa. Haasteita siis riittää vielä eläkepäiviksikin ;)