Ikuisuusprojektini liittyy työstressin purkamiseen. Olen tehnyt tätä ristipistoa jo lähes 20 vuotta, mutta aika ajoin se liikahtaa valmiiseen suuntaan. Syöpädiagnoosia ja leikkausta odotellessani neljäs "ikkuna" tuli valmiiksi.
Muliinilangat ovat suurimmaksi osaksi 50-luvulta, omalta mummoltani, ja tuoli, johon tämän pitäisi päätyä, on myös 50-luvulta. Ristipistoa kolmisäikeisellä langalla siis tämä on, jos ei joku tunnista. Ja jos joku tuntee Kaffe Fassett -taiteilijan, niin muinoin sain häneltä tähän innoituksen. Malli on ihan oma ja kehittyy tehdessä.
Ristipiston ompelu on erityisen meditatiivista. Jos hetkeksikin huomio herpaantuu,
joutuu purkamaan. Pari virhettä on syntynyt, kun olen liian pimeässä
ommellut, mutta tuskin muut niitä löytävät. Erityisesti musta lanka on
haastava.
Vielä pikku vinkki: siristä silmiä ja katso kauempaa. Kuva muuttuu hieman kolmiulotteiseksi ja idea tulee paremmin esille.
Seuraava vaihe on siistiä reunat symmetrisiksi ja keksiä, miten päällinen oikeasti liitettäisiin tuoliin. En ollut ottanut huomioon kutistumista, jonka ristipisto aiheuttaa. En myöskään ollut lisännyt jakkaran paksuun reunaan milliäkään varaa. Nimittäin kankaan alle tuleva pehmuste tai täyte vie myös oman tilansa. Haasteita siis riittää vielä eläkepäiviksikin ;)
