Tilkkukissat 26 - 37

Päätin jatkaa edelleen lelujen ompelua hyväntekeväisyyden näkökulmasta. Ystävän vinkistä uudeksi kohteeksi valitsin Lahden ensi- ja turvakodin. Tein samalla kertaa niin monta tilkkukisua kuin vain jaksoin. Urakkaan kului noin kolme viikkoa ja työ oli varsin tyydyttävää, olinhan sairastanut influenssan jälkitautia pari kuukautta ja käytännössä en ollut tehnyt sinä aikana juuri mitään. Käsityöllä on parantava vaikutus ja mielialani kohosi roimasti.

Ryhmäkuva edestä

ja takaa.

Työvaihekuvia

Käytin työhön kaikkein pienimmätkin tilkut. 

Nämä ruudut ovat 5 x 5 cm.

Ompelin tilkut yksi kerrallaan vuoriin, joka on vanhaa 

lakanakangasta. Tämän jälkeen aputikkasin reunat niin, 

että jokainen tilkku oli kiinni jokapuolelta.

Kisujen päälliset ovat valmiina. Enää oli edessä silitys, täyttö 

(hännät oli täytetty jo aiemmin), kääntöaukkojen käsin ompelu 

ja kasvojen kirjonta.

Ensimmäiset kisut ovat valmiina leikkeihin.

Uusia ja vanhoja amigurumeja

Jouduimme muuttamaan melkein koko lokakuun ajaksi väistötiloihin asuntomme remontin ajaksi. Tietokonetta ei voinut ottaa mukaan, mutta onneksi käsitöitä voi tehdä ilman sitä. Päätin omistautua amigurumeille ja sukille. Niitä kertyi aika paljon.

Meduusat

Olin jo aiemmin suunnitellut ja virkannut pyynnöstä meduusan, mutta tietenkään en muistanut merkitä mitään muistiin. Minulle jäi vain kuvia. Niiden pohjalta laadin (ennen muuttoa) itselleni ohjeen. Tarkistin sen vielä virkkaamalla toisen kappaleen omalla ohjeellani. Se löytyy täältä linkistä.

Käytin mallina oikeiden meduusojen kuvia. Lelun idea on, että silmät voi laittaa piiloon "hatun lierin" alle.

Muumimamma ja muumipeikko

Lasten toivelelut piti toteuttaa tänäkin vuonna. Näitä ehdin tehdä vain pari ennen paluumuuttoa. Ohje löytyy iki-ihanasta kirjasta Mukavat muumiamigurumit, jota olen käyttänyt vuosia. Näitä peikkoja olen tosin muuntanut omilla mausteilla, esim. jalat teen nykyisin aloittaen yläpäästä ja lopettaen jalkapohjiin. 

Pikkupossu Putte

Possun ohje löytyi v. 2023 ostamastani lehdestä Virkkauunelma Amigurumi. Virkkauksen ystävät. Koristehahmoja & Onnentuojia (joulunumero). Toimituksen mukaan mallit ovat unkarilaisen Orsi Farkasvölgyin käsialaa. 

Toimitus ei vastannut lehdessä mahdollisesti esiintyvistä virheistä. Ainakin possun ohjeesta puuttui useita rivejä sivulla 69. Possun kärsän ja aika paljon muutakin pähkäilin itse. Mutta mallit ovat tosi söpöjä. Lehdessä on kielletty julkaisun minkäänlainen näyttäminen, joten ei siitä sen enempää.

Pingviini Pinni

Virkkasin pitkästä aikaa Anu Kosken suunnitteleman pingviinin. Linkki, jonka laitoin tänne blogiini v. 2021,  ei ole enää voimassa. En usko, että hän pahastuisi siitä, että tein toistekin sairaalaan lapselle suloisen Pinnin. Myssy on omaa käsialaani.

Lopuksi vielä yhteiskuva, johon kilpparikin livahti. Ohjeen

löysin kauan sitten jostain kirjaston amigurumikirjasta.

Tilkkukissat 23 - 25

En taaskaan voinut unohtaa suosikkilelujani tilkkukissoja. Niiden tekeminen vain on niin mukavaa. Lisäksi näihin voi käyttää aiemmista töistä jääneitä kaitaleita.

Pieni nivelnalle

Kauan sitten olin kiinnostunut ns. steiner-nukeista. Tein sellaisen niihin aikoihin, kun olin vasta valmistunut opettaja ja aloitin työurani steinerkoulussa. Nukke on vieläkin olemassa, tosin erittäin huonossa kunnossa. Joka tapauksessa lainasin kirjastosta inspiroivan teoksen: Karin Neuschutzin Ommellaan nukkeja. Pehmeät nuket ja nukenvaatteet luonnonmateriaaleista (2009). Steiner-nukkea en saanut aikaiseksi, mutta kiinnostuin nivelistä, jotka voidaan tehdä helposti. Nappi kiinnitetään kankaan ulkopuolelle olkapäähän ja ommellaan vahvalla langalla ja nukkeneulan avulla käsivarren, vartalon ja vastakkaisen käsivarren läpi - ja sama takaisin.

Kirjassa on nukkeohjeiden lisäksi myös pikkuruisen nallen ohje. Löydettyäni "vahingossa" sopivan palan tummanruskeaa plyysiä oli pakko kokeilla. Piirsin vähän reilummat saumanvarat kuin ohjeessa ja keräsin rohkeuteni. Ihan pientä on nimittäin paljon vaikeampi ommella kuin isompaa. Työstä suurin osuus oli käsin ommeltavaa, mutta väistötiloissa minulla oli aikaa. - Jonain toisena päivänä ompelen vielä steiner-nuken.

Nalle onnistui niin hyvin, että se päätyi 

kotikokoelmaani.

Valkoinen pupu II

Jouluksi 2023 tein ensimmäisen valkoisen pupun. Tässä välissä ehdin saada ohjekirjan jo ihan omaksi, joten täytyihän sitä käyttää.

Lähes kaikki materiaalit ovat jämiä aiemmista töistä. Vain Petteri Pupu -kangas on pakasta ostettua ja matkalaukussa Englannista asti kuljetettua. Lelusta tuli suloinen. Sairaalan lastenosastolta sain kuulla, että teinityttö ihastui ikihyväksi edelliseen pupuun. Hän ei meinannut uskoa, että sai sen omakseen.

Leikkipuvun esiliinaan on kiinnitetty 

raitahousut.

Flanellitakkiin on ommeltu huovasta napit.

Leikkipuku ja takki on kiinnitetty tarroilla ja 

molemmat on helppo riisua.

Takin yläosa on vuoritettu Petteri-kankaalla,

joten asu on yhtenäinen.

Possupari II

Possupari syntyi materiaalin innoittamana. Olin jo edellisenä vuonna tehnyt yhden possuparin ja päättänyt, etten enää tuohon kaavaan koskisi. Jostain syystä laitoin sen silti talteen ja nähtyäni Wellamon tilkkulaatikossa ihan possun oloisen flanellitilkun, päätin piirtää kaavan uusiksi vanhan pohjalta. Nyt olikin paljon helpompi ommella, kun osat kohdistuivat helposti ja häntäkin onnistui kerralla, tosin kapean kierulan kääntäminen oli edelleen työlästä.

Kuvakaappauksen Ylen uutisista otti ystäväni Salme. 

Taustalla on Wellamo-opiston tilkkutyön tekijöitä.

Ruskea pikkunalle, sisältää virkkausohjeet

Sinisen pikkukarhun inspiroimana päätin virkata vielä toisen, ruskean pikkunallen. Samalla tarkistin kirjoittamani ohjeen ja julkaisin sen Dropboxissani.

Ohjeen PDF-tiedoston voit katsoa täältä. 

Lähikuva kasvoista.
Huomasin, että ohjelmallani saa poistettua taustan!

Kuva takaa. Tiedän, että kerrosten vaihdon saa 

piilotettua. En nyt jaksanut opetella.

Valmis pikku nalletonttu!

Suomen suurin joululahja 2024

 
Nyt on lauma koossa ja valmis aloittamaan leikit!

Tein leluja varten pussin ja applikoin siihen
neljä isoa sydäntä.

Tilkkukissat nro 19 - 22

Valmiit 8.12.2024

Tein jälleen tilkkukissoja sairaalan lelukeräykseen jouluksi. Muutama vuosi sitten opin vuorin merkityksen. Vuori on tavallaan kaava. Siihen ommellaan tilkut yksi kerrallaan ja ylimääräinen kangas leikataan pois. Näin tulee tukeva pinta, jossa vanutäytteen mahdolliset muhkurat eivät tunnu. Oivalsin ommellessani myös, miten hännän voi kiinnittää kätevästi sivussa olevan täyttöaukon kautta, kun muu vartalon sauma on jo ommeltu. Aina oppii - silloinkin kun on kyseessä jo yli 20 kissaa.

Jos kiinnostaa, niin tässä ovat linkit aiempiin kissoihin (avautuvat uuteen ikkunaan):

2013: 3

2015: 3

2016: 2

2020: 3

2022: 5

2023: 2

Lahjaparvi lisääntyy pian vielä yhdellä jäsenellä.

Possupari

 

Kuvan possuilta puuttuvat kippurahännät.

Juuri kun olin päättänyt, etten enää tee sairaalaan leluja, muutin mieleni. Löysin nimittäin Wellamon tilkkulaatikosta aivan ihanan pehmoisen jämäpalan. Se oli niin possun suloinen, etten voinut jättää sitä.

Selailin pari päivää Pinterestiä ja valitsin kaavan, joka vaikutti yksinkertaiselta. Tässä vaiheessa olisin oikeasti voinut käyttää maalaisjärkeäni, sillä jalkapalaset eivät sopineetkaan yhteen ja sain melkein harmaita hiuksia. Jälkeenpäin olin paljon viisaampi.

Näin paljon vaivaa oikeanlaisen ilmeen luomisessa. Harmi, etten tekijänoikeuksien vuoksi voi laittaa ideakuviani tähän postaukseen. Pikkuiset elävät possut ovat tosi söpöjä nekin. Sierainten ja silmien paikka löytyi perinteisesti kokeilemalla nuppinoulojen avulla. Korvien sisusta ja kärsän pää ovat flanellia. 

Erityisen hyvin onnistuivat possujen kippurahännät, joihin ei ollut kaavaa tai ohjetta.

Valmiina leikkiin ja haleihin!

Saku Sammakko lähtee Englantiin

Yli neljän kuukauden käsityötauon jälkeen päätin aloittaa varovasti ja hallitusti lelujen valmistuksen ja muut tilkkutyöt. Ei siis yhtään virkkausta syksyllä 2024. Yrittäisin säästää rannetta parhaani mukaan ja öisin pitäisin lastaa.

Englannissa oli kummipojan perheeseen syntynyt vuotta aiemmin vauva, ja haaveilin kylästelymatkasta systerin kanssa. - Reissu toteutuikin marraskuussa.

Päätin tehdä lapsoselle leikkikaverin, sammakon. Se valmistui rutiinilla, sillä aiemminkin olin tehnyt sammakoita. Laskujeni mukaan tämä on nro 10.

2022: neljä sammakkoa

2018: kolme sammakkoa

2017: kaksi sammakkoa

Muu perhe otti sammakkoprinssin hyvin vastaan.

Lahjakassin päällikangas valmistui tilkkutyönä.

Valmis lahjapussi, jota voi käyttää myös

lelupussina myöhemmin. Lautanauhan on 

tehnyt systeri.

Suomen Suurin Joululahja 2023

 

Yhteiskuva

Neulottu kameli - taas

1970-luvun kaunolla kirjoitettu ohje tuli taas

käyttöön. Aiemmat kamelini löytyvät täältä.

Kirjoitin ohjeen puhtaaksi, mutta se vaatii vielä tarkistusta.

Pari tilkkukissaa - taas

Tein taas pari tilkkukissaa. Ne ovat niin ihania.

 

Kettu

Syksyn haastavin lelu oli kettu, valkoisen kanin hyvä ystävä. Sain lahjoituksena toiselta tilkkuilijalta palan huonekalutekstiiliä, juuri ketun ihon värisen ja tuntuisen. Kangas oli kuin keinonahkaa. Se osoittautui erittäin tiiviiksi. Ompelukone kyllä ompeli sitä, mutta kaikki käsin ommeltava oli työlästä. Tarvittiin tonget ja kunnolla voimaa, jotta neula meni kankaan läpi. 

Kettuja olen tehnyt ennenkin, samalla kaavalla. Ne löytyvät täältä.

Ommellessa piti käyttää luovia menetelmiä. Esim. nenän 

väritin pesun kestävällä kangasvärillä.

Ilmeestä tuli lopulta oikein ystävällinen.

Häntä tulee kätevästi ulos pöksystä, koska

takasaumassa on aukko. Vyötärössä on kuminauha.

Valkoinen pupu

Sain ystävältä lainaksi ihanan englannninkielisen lelukirjan, jossa oli aivan mahtavia lelujen vaatteita. Valitsin lopulta pupun ja sen materiaaliksi valkoisen puuvillafleesen (josta en ollut kuullut koskaan ennen).

Lähde

Leikkipuvun essun alle on ommeltu kiinni

pussihousut. Asun pukeminen ei

ole ollenkaan vaikeaa. 

Tarrakiinnitys takana.

Päällystakki on pehmoista flanellia. 

Siitä tuli vähän iso, mutta nyt leikkipuku

mahtuu hyvin alle.

Takin yläosa on silkillä vuoritettu.

Tarrakiinnitys.