Kiinnostuin japanilaisista riisipusseista jo kesällä 2023. Keräsin kuvia Pinterestistä ja haaveilin. Kun Wellamo-opisto syksyllä alkoi, oli opettajakin innoissaan sashikosta ja matkani alkoi.
Lainasin kirjastosta lähteen ja pidin
sitä lainassa lähes vuoden.
Piirsin mustalle lakanakankaalle
valkoisella värikynällä ruudukon.
Riisipussin ensimmäinen sivu syntyi melko nopeasti.
Niskajumia tuli ja ranne kipeäksi 2.9.2023.
Pidin siksi taukoa 8.1.2024 asti.
Toisen sivun sashiko valmistui vasta 12.3.2024.
Hitaasti hyvä tulee.
Päätin tehdä riisipussin kaksi muuta sivua
japanilaisella tilkkutyötekniikalla.
Käytin lakanakankaan lisäksi luonnonväristä pellavaa.
Ei mikään helppo materiaali.
Riisipussin vuoriksi laitoin ystävältä saamaani kuviollista puuvillaa, joka toi mieleeni kimonot. Leikkasin siitä kukan, jonka kiinnitin ompelukoneella applikoimalla pussin ulkopohjaan. Sen tein oikeasta kimonokankaasta: tiivistä, paksua ja kiiltävää. Tosi hienoa. Kirjoin vielä muliinilangalla kukan päälle ja tikkasin kukan välivanuun käsin (tämä vaihe ei näy kuvassa). Riisipussin joka sivulla on välissä ohut vanu.
Kiinnitin vuoritetut ja käsin tikatut nauhakujat pussin
yläreunaan.
Kudoin lautanauhan, jonka värit otin työstä.
Riisipussi saa kunnian toimia lankakorinani.
Pussi roikkuu vaatetangossa eikä vie hyllyltä tilaa.
Välillä ihailen sen pohjaa.
