tiistai 1. marraskuuta 2022

Surunsyöjä eli huolisyöppö

 

Surunsyöjä valmiina

Olin aiemmin vain kerran elämässäni tehnyt surunsyöjän. Se löytyy täältä. Nähtyäni Pinterestissä virkattuja versioita päätin kokeilla, ilman ohjetta.

Aloitin samalla tavoin kuin yleensäkin amigurumit eli virkkaamalla pyöreää muotoa ja lisäämällä joka kerroksella silmukoita. Vähitellen tein kerroksia, joissa ei ollut lisäyksiä. Kun muoto oli sopivan korkea ja leveä, tuli siitä mieleen patakinnas. Valitsin väreiksi jämälankoja ja sellaisia, joille ei oikein ole muuta käyttöä. Vetoketju on purettu vanhoista farkuista. Myöhemmin huomasin, että alkupään toinen stoppari oli irronnut ja korjasin puutteen ompelulangalla. Tarkkanäköinen kyllä huomaa vian, mutta ketju toimii hyvin.

Vetoketju kiinnitettiin sopivan levyiseen taskupussiin ihan normaalisti. Vetoketjun yläosassa on kapea kaitale (lelun kitalaki). Pussin pohjan muotoilin ja leikkasin sopivan korkuiseksi vasta, kun olin virkannut vartalon oikeaan pituuteen.


Tikkipistot näkyvät paremmin, jos klikkaat kuvaa.

Suun eli vetoketjun kiinnitin virkkaukseen ompelemalla ensin tikkipistoja vetoketjun ympäri.  Otin huomioon vetoketjun avaussuunnan. Virkkasin ensin yläosan ja päätyyn tein pari ketjusilmukkaa. Yhden kerroksen virkkasin katkaisemalla langan ja aloittamalla alusta kerroksen vetoketjun kohdalla. Tämän jälkeen otin koukulle uudet silmukat vetoketjun toisen puolen tikkipistojen avulla ja jatkoin normaalisti, kunnes vaihdoin langan väriä.

Silmät virkkasin myös amigurumitekniikalla. Ompelin kaksi pyörylää päällekkäin, kokeilin miltä ilme näyttäisi ja lopulta uskalsin ommella silmän paikalleen. Langanpäät pujotin aina sisäpuolelle. Niitä ei tarvinnut juuri päätellä.


Tasku on valmis!

Työhön oli tarkoitus käyttää jämälankoja, joten raidoitus tuntui luontevalta ja helpolta ratkaisulta. Aluksi ajattelin, että kirjovirkkauskerroksen silmukat olisivat jotenkin pystyrivissä, mutta annoin pian periksi.

Kun vartalo oli valmis eli kahdeksan raitaa virkattu, tein jalat ja kädet. Jalkoihin lainasin vähän ideaa "Pupu ja porkkana" -ohjeesta. Kädet eivät ohjetta kaivanneet, koska niiden idea on sama kuin pään.

Kaljupään silmät, kädet ja jalat on kiinnitetty.
Täyttöaukko jalkojen välissä on vielä auki.

Mietin pitkään, millä tekniikalla tekisin hiukset. Sininen lanka alkoi olla lopussa. Vihdoin päätin soveltaa mustekalan lonkeroista oppimaani ideaa. Virkkaisin tyypille rastahiukset.

Aloitin virkkaamalla ympyrän, jonka kiinnittäisin keskelle päätä aivan kuin peruukin. Virkkasin ympyrän laidan täyteen pitkiä kiharoita: ketjusilmukkaketjuun 2-3 kiinteää silmukkaa jokaiseen silmukkaan. Näin hius lähti kihartumaan. Koska kirkas sininen loppui kesken, jatkoin tummalla sinisellä.

Hiukset ylhäältä katsottuna

Kerroksen vaihtuminen näkyy tässä hyvin. 
Sauma ei ole keskellä, koska vetoketjun sijoitus 
vei huomioni täysin. Ensi kerralla osaan.