Noin viisi vuotta sitten (2017) sain oikeaan polveeni osatekonivelen. Polvi toimii kohtuullisen hyvin, jos ei ole liian kylmä tai kuuma sää. Sen sijaan puristava housun lahje on sen inhokki. Ajattelin alkaa taas 60-lukulaiseksi ja levensin ensin kokeeksi pillifarkut, jotka muutoin olisivat siirtyneet kierrätykseen tai pehmolelun ihoksi.
Purin farkkujen ulkosaumaa nilkasta hieman polven yläpuolelle asti. Mallailin mittanauhan kanssa, kuinka leveän lahkeen haluaisin. Leikkasin puolikaavan viivotinta apuna käyttäen. Tilkkulaatikosta löytyi pari palaa erään tekstiilitaiteilijan kädenjälkeä, joustavaa pellavaa. Leikkasin siitä kaavan mukaan palat, jotka venyvät sivusuuntaan. Minulle oli kulkeutunut myös mustia pitsejä, vähän oudon mallisia, aika pehmeän tuntuisia. Ajattelin, että kokeiluunhan käy mikä tahansa ja päätin ommella ne kiiloihin.
Etsin pitseille oikeat kohdat, harsin ne pienin pistoin kiinni ja ompelin varovasti paikoilleen. Purin puntista käänteet ja sovitin kiilat nuppineulojen avulla halkioihin. Loppu olikin nopeaa koneompelua.
Olin erittäin tyytyväinen, sillä farkuista tuli suosikkivaatteeni koko seuraavan kesän ajaksi. Päätin tehdä toisiinkin housuihin kiilat. Kokemus opetti, että kiilan tulisi alkaa hieman ylempää, jotta polvi olisi vielä vähemmän puristuksissa istuessani.
Valmiit kiilat
