Sain kaverilta lainaksi lasten koottavan retkisängyn. Hän ei halunnut siitä mitään korvausta, mutta jotainhan piti keksiä: kukaan ei voi kieltäytyä tulitikkuaskista.
Maalasin askin ylä- ja alapuolen pariin kertaan öljypohjaisella maalilla, liimasin itse tehdyn paperimassalevyn ja sen päälle kaaapin perältä löytyneen piparkakkusydämen. Vielä liimasin sen keskelle punaisen helmen ja lopuksi hieman kiiltävää lakkaa päälle.
Askin alle liimasin Hannele Huovin runon:
"Takkatuli räiskähtää,
liekki nuolee puuta,
silti vilu väristää,
kun tonttu katsoo kuuta.
Ajatus voi lämmittää
kuin tuli, lämmin tuuli.
Kuusenpihka paukahtaa,
kun tontun mietteet kuuli."
Näitä tikkuaskia tein jo vuosi sitten ja vuosikymmeniä sitten. Niitä on tosi mukava tuunata.
Maalasin askin ylä- ja alapuolen pariin kertaan öljypohjaisella maalilla, liimasin itse tehdyn paperimassalevyn ja sen päälle kaaapin perältä löytyneen piparkakkusydämen. Vielä liimasin sen keskelle punaisen helmen ja lopuksi hieman kiiltävää lakkaa päälle.
Askin alle liimasin Hannele Huovin runon:
"Takkatuli räiskähtää,
liekki nuolee puuta,
silti vilu väristää,
kun tonttu katsoo kuuta.
Ajatus voi lämmittää
kuin tuli, lämmin tuuli.
Kuusenpihka paukahtaa,
kun tontun mietteet kuuli."
Näitä tikkuaskia tein jo vuosi sitten ja vuosikymmeniä sitten. Niitä on tosi mukava tuunata.
