Tilkkutalokassi

Wellamo-opiston tilkkutyökurssin opettaja antoi tehtäväksi sommitella erilaisia ikkunoita vähän gaudin tyyliin: vapaasti.

Sen seurauksena syntyi upeita kerrostaloja, kaupunkimaisemia ja talojen asukkaita ikkunoidensa takana. Päätin käyttää tehtävään kaapissa kauan odottaneen, sinivalkoisen, vähän syksyisen kankaan. Siitä tuli kevyt varakassi reppuuni. Sen molemmin puolin on kerrostalo: toisella puolella autiotalo, jonka kaupunkiketut olivat vallanneet kodikseen, toisella puolella äveriäiden ihmisten koti, kirkkaasti valaistu, ikkunoissa pitsiverhot ja posliininorsut. Vuori on samaa sinivalkoista kangasta.

Talojen harmaa osa on rakkaasta taiteilijatakistani, jonka ostin kalliilla hinnalla putiikista. Jäljelle jäivät enää värikkäät helmiäisnapit.

Yksityiskohtakuvia

Yläikkunan verho käsin kirjailtu, ikään kuin pitsi

Ikkunoiden reunusten tikkaus käsin

Konetikkaus lehtikuvioissa

Joulupussi leluille 2025

Kun vaatekomeron hylly alkoi täyttyä sairaalaan menevistä leluista, piti niiden säilytykseen kehitellä jouluinen lelupussi. Olin joskus ommellut tyttärelle joulukankaasta tyynyn. Sitä ei enää käytetty, joten irrotin päällisen ja pesin sen. Leikkasin kaitaleita, sommittelin ne kaapista löytyneen punaisen kankaan kylkeen ja applikoin koneella. Lopuksi tein samalla idealla pussiin nauhan, jonka kiinnitin saumaan. Kortti on oikeasti vanha. Se löytyi anopin perittyjen valokuvien joukosta.

Suomen suurin joululahja 2025 - ja minun viimeinen

lahjapussini tähän projektiin

Lopuksi vielä yhteiskuva, josta muumipeikko puuttuu...

ja toinen, jossa kaikki ovat paikalla.