keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Rintasyöpädiagnoosi

Heinäkuuun 21. sain tietää, että minulla on edessä rintasyöpäleikkaus ja sen jälkeen tulisi sietää oheishoidot. Tieto ei ollut minulle hirveän iso järkytys, mutta se oli, etten kykenisi olemaan työelämässä pitkään aikaan.

Ainakin äidillä ja serkulla oli ollut rintasyöpä. Kuuluin monella tavalla muutenkin riskiryhmään:
  • Pituus (176 cm)
  • Ikä 58 v
  • Varhaiset menkat (11 - 12 v)
  • Myöhäinen ensisynnyttäjä (42 v)
  • Hormonikorvaushoito: estrogeenin käyttö yli 5 v
  • Alkoholin reipas käyttö ajoittain
  • Lievä ylipaino
  • Pitkäaikainen stressi, sisältäen haastavan työn, YT-neuvottelut, äidin hoidon: kaksi muuttoa samana vuonna ja lopulta kuolema, lapsuuden kodin tyhjentämisen 16 kk:n aikana (92 neliötä, äiti ei koskaan heittänyt mitään pois), tyttären opintojen aloittamisen, koulukiusatun tukemisen ym.
Lopulta kirjoitettiin sairauslomaa peräti 9 kuukautta. Minulla on syövän lisäksi isona riesana sairaalafobia. Sain trauman 4-vuotiaana, jolloin olin pahassa autokolarissa. Hoitojen ohessa saan psykiatriselta poliklinikalta tukea, jotta uskallan käydä sairaalassa lukuisia kertoja.

Eka ilta kaljuna 16.11.2015.
Lapsuuden kallovedosta saadut arvet koristavat kalloa.

Olen aika energinen selviytyjätyyppi. Nytkin aloin miettiä, millä strategialla saisin ajatukseni pois rintasyövästä. Mitä muuta elämässäni voisi olla lähes vuoden ajan? Totesin nopeasti, että keskittymiskyvyttömyys, unettomuus ja erinäiset lääkkeet aiheuttavat niin paljon ongelmia, etten voi tehdä opetustyötä, en edes etänä.

Löysin blogin, jonka kirjoittaja oli suunnilleen samassa tilanteessa ja oli postannut mitä hienoimpia käsitöitä. Päätin tehdä samoin. Nyt en enää löydä blogia, mutta lisään linkin tähän, jos jonain päivänä löytyy.

Huomasin pian valinneeni ihan oikein. Tein ensin nuppupeittoja Päijät-Hämeen Keskusssairaalan keskosille (olen tehnyt ennenkin) ja sen jälkeen pehmoleluja Lasten Suomen suurin joululahja Päksiin -keräykseen. Sain molemmista suurta tyydytystä. Minulla on myös 2-vuotias tyttärenpoika, jolle voin ommella, mitä haluan.

1 kommentti:

  1. Tsemppiä sinulle toipumiseen ja käsitöiden tekoon. ;D

    VastaaPoista