torstai 10. huhtikuuta 2014

Perhonen

Nuppupeitto nro 11 sai alkunsa luonnoksesta. Käsi piirteli suttupaperille viivoja, joista muotoutui perhonen. Idean keksittyäni päätin käyttää peittoon mahdollisimman paljon keltaista. Halusin luoda aurinkoa, jotta kesä tulisi nopeammin. :)

Kuvassa peitto valmiina

Luonnos


Yhdistin tilkut suurin piirtein luonnoksen mukaisesti. Tein myös kaavat, mutta niistä ei tainnut olla juuri mitään hyötyä. Tässä vaiheessa moni katsoja ei vielä edes hahmottanut, että kuvasta tulisi perhonen.

Vartalon ja tuntosarvien luonnostelua.


Päätin pehmustaa vartalon, jotta alla oleva useiden saumojen risteyskohta ei tuntuisi kovalta  tunnusteltaessa.


Hieman piti tarkistaa lähdekirjasta, miten ketjupistoja tehtiin. Tuntosarvista oli vaikea saada täysin symmetriset. En harjoitellut lainkaan, joten pari pistoa jouduin purkamaan.


Halusin vielä lisätä peittoon hivenen tyttömäistä keveyttä. Sisaren Enontekiön aarrelaatikosta löytyi kapeaa teollisuuspitsiä, jonka ompelin kolmella tikkirivillä lujasti kiinni siipiin. Eivät varmasti irtoa pesussa tai tartu pieniin sormiin.